Kokeilin tässä päivänä muutamana fimomassakorujen tekemistä. Niille, jotka eivät tiedä, fimo on polymeerimassaa, joka on kuin lasten muovailuvahaa, mutta se kovettuu uunissa. Olen nähnyt pinterestissä niin ihania koruja, että haluan myös itselleni muutamat.
Aloitin kokeiluni vaapukoiden tekemisellä. Pidän itseäni ihan perusnäppäränä ihmisenä, joten oli yllätys, kun työni ei lainkaan muistuttanut netin tekeleitä. Purin koko työn ja tein mansikat. Ne onnistuivat paljon paremmin. Toisena työnä tein kaksi banaania, kun en muutakaan keksinyt. Kahden koruparin tekemiseen kului noin kolme tuntia. Ensimmäinen kokeilukerta oli kyllä kova kolaus itsetunnolle!
Toiselle kerralle valmistauduin siten, että haalin vanhoja käyttämättömiä leipomatyökaluja mukaan ja surffailin vielä kerran pinterestissä katsomassa tarkemmat ohjeet. Nyt vaapukat onnistuivat joten kuten, mutta vielä parantamisen varaa on. Lisäksi tein muutamat riipukset millefioritekniikalla. Rakastuin niihin riipuksiin! Ihanan värikkäitä mustalla pohjalla.
Kaiken kaikkiaan fimomassailu on mukavaa puuhaa, mutta yllättävän vaikeaa. Vaikeutta lisää se, että jos tekee koruja, niin niihin pitää tehdä ripustuslenkeille reiät. Ajattelin vielä harjoitella, mutta saa nähdä josko harjoittelen itseni niin taitavaksi, että voisin tehdä kakkupala-korvakorut. Tai sitten tilaan ne elvari.fi:stä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti