Löysin vanhaa virkkauslankaa, joka yksinkertaisesti oli niin oudon väristä, että en tiennyt, mitä siitä olisi voinut tehdä. Ihmeellisen punaruskeaa lankaa, aivan kuin ketun väristä. Siispä tein siitä ketun. Malli on sävelletty suoraan omasta päästäni ja seuraava osa muokkaantui kun edellistä osaa tein. Aikas söpö, vaikka itse sanonkin!
Kettu sujahti pukinkontissa kummitytön kotiin. Siellä hän on viihtynyt ja kovasti on kuulemma ollut leikeissä mukana!
Uusi vuosi onkin ollut varsinaista kettuilua: tammikuun pakkasten aikaan laitoin kaikessa rauhassa ruokaa ja katselin ikkunasta pihalle, kun kissa leikki koivunlehdellä pihalla. Välissä vähän hämmensin pataa, ja seuraavan kerran pihalle katsoessani siellä seisoi jumalattoman iso ja laiha kettu. Hädissäni huusin miehen mukaan ja lähdimme ajamaan kettua pois. Onneksi kissa löytyi talon takaa, jonne se oli mennyt kettua piiloon!
Sen jälkeen on ketunjälkiä ollut vähän väliä pihalla. Viime viikolla saimme kettuansan pihalle, mutta vielä ei ole ansaan kukaan mennyt. Syöttinä ansassa on lohenraato, joka lämpimällä säällä haisee todella imakalle! Toivottavasti joko kettu menisi pois tai jäisi ansaan, koska kissaa ei voi laskea ulos ennen sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti