Näytön jälkimainingeissa

Nyt elämä on yllättävän tyyntä ja rauhaisaa, kun sain näytön pois alta ja näyttelyn järjestettyä. Hiljalleen olen tehnyt yrityksen toimintasuunnitelmaa ja puuhannut sitä sun tätä pientä. Tänään palkitsen itseni kohta tapahtuvasta valmistumisesta ratsastustunnilla. Mieheni lähtee myös mukaan, joten odotan sitä todella innokkaasti!

Äidilläni on tapana palkita valmistumisesta ostamalla uusi kello. Kun valmistuin lukiosta, sain ihanan metsänvihreällä rannekkeella olevan Espritin kellon. Yliopistosta valmistuttuani sain kullanvärisen Guessin kellon. Nyt ammattikoulusta valmistuttuani pokkasin itselleni roseen värisen Espritin kellon, joka on muodin mukaisesti aivan älyttömän iso. Äidin mielestä se oli hieman liian halpa valmistujaiskelloksi, joten hän osti minulle myös uuden talvitakin. Asiaan tosin saattoi vaikuttaa se, että entinen beige takkini oli ottanut reippaasti meikkivoidetta kauluksen sisäpuolelle, jota äitee sitten hieman häpesi kaupungilla liikkuessamme...

Vielä pitää mainostaa näyttelyämme: paikkana on Lappeenrannan maakuntakirjaston ala-aula. Näyttely kestää vielä ensi viikon torstaille, jolloin käymme purkamassa sen. Kannattaa käydä katsomassa!

Muutamia helmitöitä

Tuotekuvapäivitykset jatkuvat! Tässä on pari helmityötä, jotka olen tehnyt viime syksynä. Molemmat ovat tehty Tohon laadukkaista 12/0 helmistä.

 

Rannekoru "Meren aallot".

 

Rintakoru- kokeilu. Tämä oli ensimmäinen kolmiulotteinen kokeilu. Ihastuin pinterestin upeisiin luomuksiin, joten palavasti halusin saada aikaan saman tyyppisiä. Näissä menee aivan rutosti aikaa ja ne ovat hankalia tehdä, joten en varmaan kovin usein tule tämmöisiä enää tekemään.

Shamaanin silmä - shamans eye

Olen ennenkin tainnut laittaa tämän korun kuvan tänne, mutta nyt otin hyvät tuotekuvat tästä.

 

Samaanin silmä - rutiilikvartsi ja hopea.

Shamans eye - rutile quartz and Silver.

 

 

Korun taustapuoli.

Backround.

Näyttö on vihdoin valmis!

Tässä se on, mun näyttökorusarja "Minun metsäni". Neljä pronssista korua, ja yksi hopeinen. Kivet ovat vasemmalta oikealle ruskea akaatti, jade, ruskea akaatti, heliotrooppi ja sininen akaatti.

 

Tässä on hopeinen työ lähempää katsottuna. Teeri on valettu erikseen ja kiinnitetty oksistoon kynsillä. Teeren punainen silmäkulma on tehty kynsilakalla, sillä emalointi ei onnistunut (kynsien juotteet sulivat emaliuunissa). Kivenä ruskea akaatti. Lavastuskivenä on opaalimurikka, jonka hain kivivarastosta sulostuttamaan kuviani.

 

Lempityöni pronssisista. Kivenä on myös ruskea akaatti. Lavastuskivenä tässä ja myös alemmissa töissä on vuorikide.

 

 

Ok työ. Kivenä on heliotrooppi eli jeesuksen verikivi.

 

 

Kivenä on sininen akaatti, joskin tässä kuvassa kivessä näyttäisi olevan ruskea tuhru keskellä. Minulla ei ole harmainta aavistusta mistä sekin heijastuma on siihen tullut.

 

 

Tämä ei ole kovin mieleinen työ, sillä kiven istutus ei ole kovin hyvä. Nefriitti (eli toinen jaden muoto) on liian littana ja sarja on siihen hieman liian iso. Oppia ikä kaikki eli seuraavan kerran paremmin! Jaden väri on kyllä herkullisin kaikista!

 

Näytön teko oli yhtä tuskaa ja stressiä, mutta olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Työstä tuli samanlainen kuin suunnittelinkin eli visioni oli hyvällä mallilla, kun lähdin tätä tekemään. Täytyy myöntää, että opettajani pisti minut ja kaksi koulukaveriani koville, kun töiden määräksi annettiin minimissään viisi. Muilla koulukavereillani näytön teko aloitettiin viime viikolla ja heidän sarjassaan täytyy olla minimissään kolme työtä. Kyllä kolmessakin työssä toisaalta tekemistä riittää, joten en ala nurisemaan eriarvoisuudesta. Mutta ohi on, ja olen tyytyväinen!

Näyttö etenee

Näytön loppusuora jo häämöttää: ensi viikon perjantaina pitäisi olla valmista. Paino sanalla `pitäisi`. Koko aika tulee sellaisia pikku vastoinkäymisiä. Suurin vastoinkäyminen oli se, kun sivautin kiveä istuttaessani palan pois kivestä. Se ei sinällään ollut vielä niin paha, sillä olen tehnyt kuusi näyttökappaletta, ja vain viisi on tarvittava määrä. Mutta sitten toisesta korusta kivi halkesi kahtia siten, että sen lakikappale jäi käteeni. Sitä ketutuksen määrää en voi edes kuvailla!

Rauhoituttuani tein kerralla kaksi uutta kiveä, jotka istutin poissahattujen tilalle. Tällä hetkellä ne näyttävät hyvältä. Valitsin sinisen ja ruskean akaatin, jotka ovat läpikuultavia. Seuraava ongelma oli teeret. Työllä ja vaivalla sain juotettua teerille kynnet, jotka kiinnittävät teeren kiinni varsinaiseen koruun. Sitten vein lintuseni emalointihuoneeseen. Tarkoitukseni oli emaloida linnuille punainen kulmaväri, joka oikeillakin teerillä on silmäkulmassaan. Emaliuunin kuumuudessa (n. 900 astetta) juotteet sulivat ja lintujen kynnet tippuivat pois.

Mitä pienen ihmisen pitäisi tässä vaiheessa tehdä? Siis muutakin kuin hakata päätä seinään ja kiroilla kuuluvasti? Eilinen meni syvän epätoivon vallassa. Itku kurkussa juotin niitä kynsiä takaisin teeriin ja päätin, että teen silmäkulmat vaikka kynsilakalla. Sama efektihän siitä tulee, vaikka se kuluukin nopeammin pois.

Toisaalta en ole ainoa jolla on epäonnea: eräs toinenkin joutui hiomaan kolme kiveä uudestaan, mutta se oli hänen oma arviointivirheensä. Kolmannella oli teknisiä ongelmia juottamisen kanssa. Ikinä koko kolmivuotisen koulun aikana näin syvää epätoivon tunnelmaa ei ole ollut luokassa. Vituttaa.