Hopeatyö vihreällä kivellä

Meni huimaavan kauan, että sain tämän korun valmiiksi. Kotioloissa ei juuri tule tehtyä hopeahommia, koska tarvittavia välineitä ei ole ja koko ajan joutuu keksimään sopivia välineitä, jotta työt edistyisivät. Tai sitten työvaiheet ovat vain niin tuskastuttavan hitaita, että niitä mielellään lykkää ja lykkää. Mutta siinä tämä kaunotar on! Kivi on kivettynyttä brasilialaista joenpohjaa; dyykkasin melko ison palan keittiötasoja valmistavan yrityksen jätekivikasasta. Kivi on kovaa ja melko tiivistä. Sitä oli mukava työstää, koska sisällä ei ollut onttoja kohtia, halkeamia eikä erikovuisia kohtia. Väri on kauniin vihertävä beigeillä laikuilla.

 

Taustalle sahasin liskokuvion, jota olen kyllä käyttänyt muissakin töissäni. Liskot koristeaiheina on vain niin kivoja. Toinen on sammakot, mutta en ole oppinut niitä niin hyvin piirtämään. Riipukseen tein vielä kolmiolukon, jotta ketjun kiinnitys olisi sievempi. Hieman mitat mättää, mutta harjoituksella sekin paranisi.

 

Mielestäni nämä kivikorut ovat vain niin kauniita. Harmi, että en niitä voi tehdä kovin kovalla tahdilla. Koululla on suurin osa tarvittavista välineistä, mutta en ole saanut aikaiseksi pyytää entiseltä opettajaltani lupaa tulla tekemään töitä. Ensi kevään jälkeen koko koulua ei enää ole, joten sen jälkeen ei ole mitään paikkaa missä hioisin kiviä. Harmi, että taas säästetään niin paljon, että joudutaan lakkauttamaan kokonainen opintoala. Vastaava oppilaitos noin hienoilla välineillä on vasta Saksassa. Jopa Virosta tuli luokallinen oppilaita hiomaan kiviä meidän pienelle koululle. Minusta se oli hienoa. Ensi kesänä pitää varmaan tilata kivet Kiinasta.

Siemenhelmityö

Olen pitkään jo ihastellut pinterestistä löytyviä kolmiulotteisia kukkakoruja. Kesän inspiroimana tein itse tällaisen karpaattien kellokukka- kokeilun. Satiininauhan väri ei valitettavasti aivan natsaa, mutta kun tarjonta on rajallinen, niin on pakko ottaa sitä mitä saa.

 

 

Kukat ovat tehty ihan perus peoyte- tekniikalla. Aloitetaan tekemään viemällä 28 helmiä langalle. Sitten ihan perusympyrää muutama kerta, jonka jälkeen yksi kierros siten, että lisätään kolmen helmen jälkeen yksi ylimääräinen helmi. Kierrokselle mahtuu 5 helmeä. Seuraavalla kierroksella aletaan erottelemaan terälehtiä, eli kavennetaan terälehdet suipoksi.

Kukan takaosan olen tehnyt siten, että jatkan takaosaa kaventaen kierros kierrokselta. Mitään sääntöä en ole kehitellyt, vaan olen tähdännyt siihen, että kukka näyttää hyvältä. Kun takaosa on valmis, olen samalla langalla kiinnittänyt sisälle kolme kuukivihelmeä.

Kukat olen kiinnittänyt vihreään putkipeoytella tehtyyn kappaleeseen, jonka olen leventänyt litteäksi nauhaa varten.

Olen ihan tyytyväinen näin yleisellä tasolla olen tähän koruun, mutta pientä fiksausta sieltä täältä tämä vielä vaatii. Takaosan vihreisiin helmiin pitäisi saada vihreää lankaa (kotoa ei löytynyt kuin ruskeaa), nauhan pitäisi olla toisen värinen ja muuta sellaista pientä. Ehkä kukan sisäosan pitäisi olla hivenen tummempaa helmeä, jotta kolmiulotteisuus tulisi paremmin esiin jne.

Mutta se on kiva ja söpö, kuten oli tarkoituskin! <3

Fimomassailua

Joutessani olen vaivannut fimomassaa muotoon jos toiseenkin. Joskin vain erilaiset marjat ja hedelmät tuntuvat onnistuvan. Tässä kuitenkin näytekappaleita tämän kertaisista tuotoksista.

Toki toivoisin, että kaikki olisi tarpeeksi tunnistettavia, mutta kerrottakoon nyt kaikille, että tämä oranssi marja on hilla eli lakka eli suomuurain. Meni todella pitkään ennen kuin opin tekniikan. Vieläkin on todella haastavaa tehdä tämmöisiä mutta pikkuhiljaa taidot paranevat. Yhden marjan teossa menee noin puoli tuntia nykyisellään.

 Nämä on mansikkoja, jos joku ei tunnistanut. Nämä ei ihan minusta näytä sille kuin pitäisi, mutta en tiedä mikä uupuu.

 Omenaiset riippuvat korvikset. Näiden alla on vielä vadelmakorvikset ja vadelmariipus. Jostain kumman syystä teksti lähtee vaeltelemaan, kun yritän kirjoittaa niiden viereen jotain. Joskus tuntuu, että olen se ainoa ja oikea tekniikan ihmelapsi!

Mutta jos ihastuit näihin, niin näitä on myytävänä Lappeenrannan kevätmarkkinoilla 9 - 10.4.2015. Myös sivustolta Korui korui löytyy näitä: https://www.facebook.com/koruikorui
 

Niin ne haaveet kaatuu ja uusia syntyy

Hieman aikaa sitten tuli ilmoitus Finnveralta, että en saa lainaa yrityksen starttaamiseksi. Tuli totaalinen seisahtuminen elämään, kun suunta puuttui. Mitä tästä eteenpäin?

Vastaus oli tietenkin helppo keksiä: töitä pitäisi saada. Mutta suurin ongelma on se, että olen ylikoulutettu siivoojaksi tai muihin matalapalkkaisiin töihin, ja olen liian vähän koulutettu insinööriksi tai muihin hyväpalkkaisiin töihin. Tämä ei ole mikään vitsi, koska kerran hakiessani kotipalveluun siivoushommiin, johtaja sanoi suoraan, että tuskinpa täällä viihdyt, kun sulla on tutkinto yliopistosta. Voi hertsileijaa sentään!

Nyt odottelen vastausta eräästä työpaikasta, josta olisin todella innoissani! Alku on hankala, mutta niin se on kaikissa ammateissa. Työ olisi siistiä toimistotyötä asiakkaiden parissa. Pidetään siis peukkuja!

En kuitenkaan hylkää koruilua kokonaan. Nyt olen keskittynyt fimomassatöihin. Täällä Lappeenrannassa on kevätmarkkinat 9-10.4 kauppatorilla. Siellä on omia tuotteitani myynnissä, joten tervetuloa vain sinne!

Tulevaisuudessa varmaan jatkat tätä koruiluprojektia siten, että ostelen tarvittavia työkaluja pikkuhiljaa ja alan tekemään enemmän uniikkitöitä palkkatyön lisäksi. Olen aina rakastanut Fabergen töitä, joten haluaisin ripauksen samanlaista henkeä omiin töihin. Muutoinkin pidän isoista, venäläiseen tyyliin hieman mauttomista koruista. Ehkä joskus...

Fimomassakokeiluja

 

Mie tykkään kovasti mustikoista ja miltei muistakin kaikista marjoista ja hedelmistä. Pitihän sitä kokeilla tehdä omat versiot näistä herkuista fimomassan avulla. Näissä ei ole vielä tappeja kiinni, kun ne kerkesivät loppua omenoiden kohdalla. Pitänee marssia siis ostoksille!

Puolukoit! (Niistä mie en oikeastaan tykkää, mutta puolukkapuuro on hyvää!)

Omenoita! Kuvasta tuli aika outo, vaikka samalla paikalla kuvasin kaikki, ja vielä samana aikaan päivästä, joten valaistusolosuhteetkaan ei sen kummasemmat olleet.

Kirsikkainen riipus! Miun ehdoton fävörit! <3

Matat kirsikkakorvikset riipuksen seuraksi! Näihin pitää vielä laittaa joskus kiillot päälle.

Satsi puolukoita tulossa!

Miun kirsikankuivausteline! <3

Hiljalleen yrittäen perustaa yritystä

Tässä tuntuu menevän todella paljon aikaa, jotta saa yrityksen kunnolla pystyyn. Tosin on tässä niin monta osa-aluetta, jolloin aikaa oikeasti kuluukin. Pientä puuhaa tulee aina silloin tällöin keksittyä, mutta mitään sen suurempaa ei pysty aloittamaan.

Eilen kävin TE-toimiston ja Wirman järjestämässä yrittäjä-infossa. Siellä esittäytyivät yrityksen pyörittäjän tärkeimpiä yhteistyötahoja, kuten tilitoimisto, vakuuttajat, yritysneuvojat ja niin edelleen. Myös verottaja oli lähettänyt paikalle edustajansa, valitettavasti kylläkin ennen kahvitaukoa. Olisin niin tarvinnut kupin mustinta sumppia ennen niitä tietoja. Nyt päähän ei tainnut jäädä yhtään mitään.

En ole vertaillut tilitoimistoja yhtään, mutta sattuman kautta sain viime viikolla tiedon yhden toimiston hinnoista ja eilen toisen toimiston hinnoista. Molemmissa tapauksissa puhuttiin pienen yrityksen peruspaketista. Toinen oli 700 vuodessa ja toinen oli 3000 vuodessa. Hintaero ei tässä tapauksessa ole mikään pikkuinen, joten tilitoimistojen hintoja kannattaa oikeasti vertailla.

En muista olenko jo suositellut täällä sellaista palvelua kuin Yritystulkki. Nyt kuitenkin suosittelen sitä lämpimästi. Muun muassa Proagrian sivuilta löytyy tämä palvelu. Yritystulkista löytyy monen moista sopimuspohjaa, talousarviota lite- ja pro-versioissa ja muuta tärkeää. Itse ihastuin tuohon talousarvion tekemiseen, koska mikään ei ole sen helpompaa kuin näpytellä oman yrityksen menot yhdelle lehdelle, toiselle omat tuotteet ja kuinka paljon niitä pitää myydä, ja kolmannella lehdellä onkin jo tiedot siitä, että pyöriikö yritys niillä summilla kuinka hyvin. Jos eivät pyöri, niin palataan toiselle välilehdelle ja laitetaan hieman enemmän myyntiennustetta pöytään. Siitä tietää itse, kuinka paljon töitä pitää tehdä, jotta kaikki sujuisi hyvin.

Vielä pikku vinkki tuleville yrittäjille: hoitakaa ennakkoverot mahdollisimman kivuttomasti etukäteen. Ne kannattaa säätää tilitoimiston kanssa yhteistyössä, jos ei itse niitä osaa laittaa. Lisäksi ne kannattaa tarkastaa useamman kerran vuodessa, jotta ei tulisi yllätyksiä. Ei ole mikään mukava asia, jos vuoden päätyttyä läsähtää postilaatikkoon niin iso karhukirje verottajalta, että koko yritys lysähtää kasaan pelkästään sen takia. Ne ovat vaikeita asioita ainakin minulle, mutta se ei saa olla tekosyy olla tekemättä niitä.

Kuinka vaikeaa voi yrityksen perustaminen olla?

Vastaus on: aivan älyttömän vaikeaa! Tai no, pelkkä toiminimen perustaminen ei niin vaikeaa ole, koska silloin tehdään vain ilmottautuminen ja maksetaan ilmottautumismaksu, joka on 110 euroa. Siinä vaiheessa asia mutkistuu, kun aletaan hakea starttirahaa tai yrityslainaa.

Jos suunnitelmissa jollakin on tehdä liiketoimintasuunnitelma, niin ohjeita kannattaa ehdottomasti katsoa internetistä. Monet sivustot antavat todella yksityiskohtaiset ohjeet, vaikka ne itse mainostavatkin niitä vain perusohjeiksi. Tällä hetkellä minulla on meneillään kymmenes sivu tekstiä...

Starttiraha haetaan työ- ja elinkeinolaitoksen sivuilta, eli kansankielellä mol.fi:stä. Siellä on myös yksinkertaistettu liiketoimintasuunnitelman kaavake, joka oli helppo täyttää, kunhan muistaa vain tallentaa sen jokaisen kohdan jälkeen. Sivusto nimittäin pyyhkii tiedot pois vanhentuneina nopeasti. Oli kiva ylläri, kun täyttämisessä menee reippaasti puoli tuntia ja viimeisillä metreillä koko roska pyyhkiytyi pois. Samaisilla sivuilla piti täyttää myös kustannusarvio, joka oli aivan ufo. Toivon mukaan kaikki luvut olivat oikein, sillä noita termejä tai laskentakaavaketta ei löytynyt miltään muilta yrityssivuilta.

Nyt ajattelin varata ajan sellaiselta taholta, joka oikeasti osaa neuvoa noissa luvuissa, sillä kun meinaa hakea yrityslainaa, niin kaikkien lukujen on pakko olla oikein! Tässä auttaa myös työ- ja elinkeinolaitos (onneksi!). Yrityslainaa varten kannattaa panostaa aikuisten oikeasti myös liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Se vaatii aikaa ja paneutumista, mutta elantonsa eteen on työtäkin tehtävä.

Vielä viimeinen vinkki: jos haette starttirahaa, niin se pitää hakea ennen yrityksen perustamista! Itse kerkesin maksaa jo toiminimen perustamismaksun, mutta onneksi en kerennyt laittaa papereita sisään... Kaikkiin yrityssivustoneuvoihin ei kannata luottaa, vaan asiat kannattaa varmistaa työkkäristä.

Loppuvetona tästä yrityksen perustamisesta voisi sanoa, että Suomi todella on byrokratiahelvetti. Toisaalta, mikä muu maa antaa starttirahaa yrityksen perustamiseen? Jos joku tietää, sen voi minulle infota, mutta itse en tunne ainuttakaan muuta maata, joka sellaista antaisi!

Näytön jälkimainingeissa

Nyt elämä on yllättävän tyyntä ja rauhaisaa, kun sain näytön pois alta ja näyttelyn järjestettyä. Hiljalleen olen tehnyt yrityksen toimintasuunnitelmaa ja puuhannut sitä sun tätä pientä. Tänään palkitsen itseni kohta tapahtuvasta valmistumisesta ratsastustunnilla. Mieheni lähtee myös mukaan, joten odotan sitä todella innokkaasti!

Äidilläni on tapana palkita valmistumisesta ostamalla uusi kello. Kun valmistuin lukiosta, sain ihanan metsänvihreällä rannekkeella olevan Espritin kellon. Yliopistosta valmistuttuani sain kullanvärisen Guessin kellon. Nyt ammattikoulusta valmistuttuani pokkasin itselleni roseen värisen Espritin kellon, joka on muodin mukaisesti aivan älyttömän iso. Äidin mielestä se oli hieman liian halpa valmistujaiskelloksi, joten hän osti minulle myös uuden talvitakin. Asiaan tosin saattoi vaikuttaa se, että entinen beige takkini oli ottanut reippaasti meikkivoidetta kauluksen sisäpuolelle, jota äitee sitten hieman häpesi kaupungilla liikkuessamme...

Vielä pitää mainostaa näyttelyämme: paikkana on Lappeenrannan maakuntakirjaston ala-aula. Näyttely kestää vielä ensi viikon torstaille, jolloin käymme purkamassa sen. Kannattaa käydä katsomassa!

Muutamia helmitöitä

Tuotekuvapäivitykset jatkuvat! Tässä on pari helmityötä, jotka olen tehnyt viime syksynä. Molemmat ovat tehty Tohon laadukkaista 12/0 helmistä.

 

Rannekoru "Meren aallot".

 

Rintakoru- kokeilu. Tämä oli ensimmäinen kolmiulotteinen kokeilu. Ihastuin pinterestin upeisiin luomuksiin, joten palavasti halusin saada aikaan saman tyyppisiä. Näissä menee aivan rutosti aikaa ja ne ovat hankalia tehdä, joten en varmaan kovin usein tule tämmöisiä enää tekemään.

Shamaanin silmä - shamans eye

Olen ennenkin tainnut laittaa tämän korun kuvan tänne, mutta nyt otin hyvät tuotekuvat tästä.

 

Samaanin silmä - rutiilikvartsi ja hopea.

Shamans eye - rutile quartz and Silver.

 

 

Korun taustapuoli.

Backround.

Näyttö on vihdoin valmis!

Tässä se on, mun näyttökorusarja "Minun metsäni". Neljä pronssista korua, ja yksi hopeinen. Kivet ovat vasemmalta oikealle ruskea akaatti, jade, ruskea akaatti, heliotrooppi ja sininen akaatti.

 

Tässä on hopeinen työ lähempää katsottuna. Teeri on valettu erikseen ja kiinnitetty oksistoon kynsillä. Teeren punainen silmäkulma on tehty kynsilakalla, sillä emalointi ei onnistunut (kynsien juotteet sulivat emaliuunissa). Kivenä ruskea akaatti. Lavastuskivenä on opaalimurikka, jonka hain kivivarastosta sulostuttamaan kuviani.

 

Lempityöni pronssisista. Kivenä on myös ruskea akaatti. Lavastuskivenä tässä ja myös alemmissa töissä on vuorikide.

 

 

Ok työ. Kivenä on heliotrooppi eli jeesuksen verikivi.

 

 

Kivenä on sininen akaatti, joskin tässä kuvassa kivessä näyttäisi olevan ruskea tuhru keskellä. Minulla ei ole harmainta aavistusta mistä sekin heijastuma on siihen tullut.

 

 

Tämä ei ole kovin mieleinen työ, sillä kiven istutus ei ole kovin hyvä. Nefriitti (eli toinen jaden muoto) on liian littana ja sarja on siihen hieman liian iso. Oppia ikä kaikki eli seuraavan kerran paremmin! Jaden väri on kyllä herkullisin kaikista!

 

Näytön teko oli yhtä tuskaa ja stressiä, mutta olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Työstä tuli samanlainen kuin suunnittelinkin eli visioni oli hyvällä mallilla, kun lähdin tätä tekemään. Täytyy myöntää, että opettajani pisti minut ja kaksi koulukaveriani koville, kun töiden määräksi annettiin minimissään viisi. Muilla koulukavereillani näytön teko aloitettiin viime viikolla ja heidän sarjassaan täytyy olla minimissään kolme työtä. Kyllä kolmessakin työssä toisaalta tekemistä riittää, joten en ala nurisemaan eriarvoisuudesta. Mutta ohi on, ja olen tyytyväinen!

Näyttö etenee

Näytön loppusuora jo häämöttää: ensi viikon perjantaina pitäisi olla valmista. Paino sanalla `pitäisi`. Koko aika tulee sellaisia pikku vastoinkäymisiä. Suurin vastoinkäyminen oli se, kun sivautin kiveä istuttaessani palan pois kivestä. Se ei sinällään ollut vielä niin paha, sillä olen tehnyt kuusi näyttökappaletta, ja vain viisi on tarvittava määrä. Mutta sitten toisesta korusta kivi halkesi kahtia siten, että sen lakikappale jäi käteeni. Sitä ketutuksen määrää en voi edes kuvailla!

Rauhoituttuani tein kerralla kaksi uutta kiveä, jotka istutin poissahattujen tilalle. Tällä hetkellä ne näyttävät hyvältä. Valitsin sinisen ja ruskean akaatin, jotka ovat läpikuultavia. Seuraava ongelma oli teeret. Työllä ja vaivalla sain juotettua teerille kynnet, jotka kiinnittävät teeren kiinni varsinaiseen koruun. Sitten vein lintuseni emalointihuoneeseen. Tarkoitukseni oli emaloida linnuille punainen kulmaväri, joka oikeillakin teerillä on silmäkulmassaan. Emaliuunin kuumuudessa (n. 900 astetta) juotteet sulivat ja lintujen kynnet tippuivat pois.

Mitä pienen ihmisen pitäisi tässä vaiheessa tehdä? Siis muutakin kuin hakata päätä seinään ja kiroilla kuuluvasti? Eilinen meni syvän epätoivon vallassa. Itku kurkussa juotin niitä kynsiä takaisin teeriin ja päätin, että teen silmäkulmat vaikka kynsilakalla. Sama efektihän siitä tulee, vaikka se kuluukin nopeammin pois.

Toisaalta en ole ainoa jolla on epäonnea: eräs toinenkin joutui hiomaan kolme kiveä uudestaan, mutta se oli hänen oma arviointivirheensä. Kolmannella oli teknisiä ongelmia juottamisen kanssa. Ikinä koko kolmivuotisen koulun aikana näin syvää epätoivon tunnelmaa ei ole ollut luokassa. Vituttaa.