Ajattelin kertoa hieman korukivistä, joita olen hionut koulussa. Korukivet ovat mielestäni ihania, koska niiden värit, kuviot, ominaisuudet ym. ovat ainutlaatuisia. Jokainen kivi on erilainen. Tässä on muutamia esimerkkejä:
Punamustat ovat rodoniitteja. Ne ovat helppoja hioa, koska ne ovat tarpeeksi kovia ja ne eivät lohkeile kovin helposti.
Vihreät ovat brasilialaista joenpohjaa. Okei, se ei kerro sen enempää, mutta dyykkasin kivitasoja valmistavan yrityksen jätekasasta palasen, jota omistaja kutsui brasilialaiseksi joenpohjaksi. Tämä on myös hyvä hioa, sillä se on sitkeä ja tiivis kivi.
Ylin tumma kivi on haukansilmä. Haukansilmä on tumma versio tiikerinsilmästä. Tässä kivessä ei ole valoilmiötä, mutta se ei minua haittaa. Itse asiassa pidän enemmän tuollaisesta tumman sinisenmustasta versiosta.
Alin kivi on kuplajaspista tai valtamerijaspista, kummin sitä vain haluaa kutsua. Kaikki jaspikset ovat helppoja hioa: ne ovat sitkeitä, kovia, tiiviitä jne. Jaspiksia on aivan mielettömästi eri tyylisiä ja kuviot vaihtelevat laidasta laitaan. Suosikkikiveni on nimenomaan kaikenlaiset jaspikset.
Tässä kuvassa on myös jaspiksia. Punavihreä on heliotrooppia eli jeesuksen verikiveä. Yleensä punainen on pieninä pisaroina, mutta löysin tälläisin ihanan aaltoilevan kuvion. Oranssi on käärmeennahkajaspista. Tämän kiven kiillottuvuusaste ei ole kovin kummoinen, joten en ole niin tykästynyt siihen. Heliotrooppi sen sijaan on aivan mahtava! Nämä kuvan kivet ovat vain sahatut ja kastellut läpimäräksi. Näitä siis ei ole hiottu sen kummemmin. Ymmärrättehän siis miksi minä villiinnyn, kun sanon löytäneeni aivan ihastuttavan raakakivipalan?
Tämä on vain pieni otanta kivistä, joita minulla on, saati sitten jos näkisitte koulun kivivaraston. Huone täynnä hyllyjä, jotka notkuvat tiiviisti kasatuista kivenlohkareista. Isoimmat kivet ovat monen kilon painoisia, pienimmät kuin pikkurillin kynsi. Timantit voivat olla tytön parhaita ystäviä, mutta verrattuna korukivien monimuotoisuuteen ne ovat aika tylsiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti