Hopeatyö vihreällä kivellä

Meni huimaavan kauan, että sain tämän korun valmiiksi. Kotioloissa ei juuri tule tehtyä hopeahommia, koska tarvittavia välineitä ei ole ja koko ajan joutuu keksimään sopivia välineitä, jotta työt edistyisivät. Tai sitten työvaiheet ovat vain niin tuskastuttavan hitaita, että niitä mielellään lykkää ja lykkää. Mutta siinä tämä kaunotar on! Kivi on kivettynyttä brasilialaista joenpohjaa; dyykkasin melko ison palan keittiötasoja valmistavan yrityksen jätekivikasasta. Kivi on kovaa ja melko tiivistä. Sitä oli mukava työstää, koska sisällä ei ollut onttoja kohtia, halkeamia eikä erikovuisia kohtia. Väri on kauniin vihertävä beigeillä laikuilla.

 

Taustalle sahasin liskokuvion, jota olen kyllä käyttänyt muissakin töissäni. Liskot koristeaiheina on vain niin kivoja. Toinen on sammakot, mutta en ole oppinut niitä niin hyvin piirtämään. Riipukseen tein vielä kolmiolukon, jotta ketjun kiinnitys olisi sievempi. Hieman mitat mättää, mutta harjoituksella sekin paranisi.

 

Mielestäni nämä kivikorut ovat vain niin kauniita. Harmi, että en niitä voi tehdä kovin kovalla tahdilla. Koululla on suurin osa tarvittavista välineistä, mutta en ole saanut aikaiseksi pyytää entiseltä opettajaltani lupaa tulla tekemään töitä. Ensi kevään jälkeen koko koulua ei enää ole, joten sen jälkeen ei ole mitään paikkaa missä hioisin kiviä. Harmi, että taas säästetään niin paljon, että joudutaan lakkauttamaan kokonainen opintoala. Vastaava oppilaitos noin hienoilla välineillä on vasta Saksassa. Jopa Virosta tuli luokallinen oppilaita hiomaan kiviä meidän pienelle koululle. Minusta se oli hienoa. Ensi kesänä pitää varmaan tilata kivet Kiinasta.